Hector - Epitaph tuulet kirkuu hautoihin

Niin ^Dmon, on sanat ^Cviisaitten Jo h^Gmiekkaan peit^Atyneet Niin ^Dmon jo nuo miekat o^Cikeuden Jo v^Gmereen vai^Apuneet Jo ^Dmraivoissaan käy t^Cuulet nyt Ne ^Gmkirkuu ^Ahautoihin Ja v^Dmarjoistaan ihmiset r^Ciistetyt Jo ^Gmnousee viimei^Ankin

Jos y^Dmksin näyttelet et^Amsijää, tiesi ^Dmnäät ja ruohon kui^Amhtuneen Räjäh^Dmdyksin näet maan pian so^Amrtuneen Pelkään n^Bbiin sä huomenna i^Amtket Pelkään n^Bbiin sä huomenna i^Amtket Pelkään n^Bbiin sä huomenna i^Amtket

Niin ^Dmon, on aika t^Cyöntää pois Nuo v^Gmerhot haalistun^Aeet Ja n^Dmiin kuin kevään uu^Cden tois Nuo ä^Gmänet voimistun^Aeet Kun J^Dmumalat vainoo jo t^Coisiaan Ne p^Gmelkää ja pä^Alyilee Niin k^Dmukaan ei selkäänsä suo^Cjaan saa Jos y^Gmksin taiste^Alee

Niin ^Dmon, on aika ty^Cöntää pois Nuo v^Gmerhot haalistun^Aeet Ja n^Dmiin kuin kevään u^Cuden tois Nuo ä^Gmänet voimistun^Aeet Jo r^Dmaivoissaan käy t^Cuulet nyt Ne k^Gmirkuu hautoi^Ahin Ja v^Dmarjoistaan ihmiset r^Ciistetyt Jo n^Gmousee viimein^Akin

Jos y^Dmksin näyttelet et^Amsijää, tiesi ^Dmnäät ja ruohon kui^Amhtuneen Räjäh^Dmdyksin näet maan pian so^Amrtuneen Pelkään n^Bbiin sä huomenna i^Amtket Pelkään n^Bbiin sä huomenna i^Amtket Pelkään n^Bbiin sä huomenna i^Amtket